Teksti-naytot

Maybecks Rowena

Päiväkirjamerkintä - 211 sanaa.

Tänään poni tamma nimeltään Rowena pääsisi kuvauksiin. Minun tehtäväni oli laittaa se hienoksi ja pidellä sitä kuvaustilanteessa. Aikaa ei ollut hukattavaksi, joten heti asiasta kuultuani lähdin lompsimaan kohti sen karsinaan hymy huulillani. Rowena on kaunis tamma ja siitä kelpaakin ottaa kuvia. Minulla ei ollut hajuakaan kuka kuvaaja oli, mutta toivottavasti ei mikään tunari kuitenkaan. Sidoin tamman pesupaikalle kiinni ja aloin ensin harjata sitä läpi. Kun päällinen pöly ja hiekka oli saatu pois, kastelin tamman ja vaahdotin sen karvan ihanan tuoksuisella ja hellä varaisella shampoolla. Tamma tykkäsi hoidosta, sillä ulkona oli todella kuuma ja niin tallinkin lämpötila oli päässyt nousemaan. Pesin shampoon pois ponista ja sen jouhista ja aloin kuivata. Vetelin vettä pois siihen tarkoitetulla lastalla ja lopuksi pehmeällä pyyhkeellä.

Nyt tamma saisi hetken kuivatella ja minä puhdistaisin ja katsoisin sen näyttely päitset kuvauksia varten kuntoon. Niiden täytyi kiiltää. Kun olin saanut päitset kiillotettua, hain tamman karsinasta ja harjasin sen karvan oikean suuntaiseksi juuri paketista vedetyllä puhtaalla harjalla. Se näytti oikein hienolta! Kuvaaja saapui ja kehui tekemääni työtä. Rowenan omistaja tykkäsi myös kovasti, mikä sai minut todella hyvälle tuulelle. Lähdimme kaikki yhdessä ulos. Tamman omistaja toimi eräänlaisena houkuttimena, jotta saatiin tamman korvat hörölle ja ilme tarkkaavaiseksi. Kyllä meillä siinä hetki vierähti, mutta lopputulokseen olimme kaikki todella tyytyväisiä. Kuvat olivat lopulta suuri menestys.

Mangon Polaris
Päiväkirjamerkintä - 200 sanaa.

Kävelin reippain askelin ulos tallista, minulle oli annettu tehtäväksi hoitaa tänään Polaris. Tuo pieni suloinen rautias poniori odotteli minua laitumen portilla. Sillä oli aivan ihanan harja. Tänään se pääsisi vähän puunattavaksi. Kiepsautin sille ihanan väriset päitset päähän ja kliksautin narun kiinni. Sitten lähdettiin kohti tallia, matkaa oli hetkisen verran. Polaris hypähteli joka askeleella todella iloisesti, ja minä kävelin reippaasti vierellä. Ei se vetänyt kuitenkaan, vaan pysytteli minun tahdissa. Ulkona puhalsi aika viileä tuuli, emmekä kumpikaan halunneet olla tänään ulkona. Työnsin suuren puisen tallinoven apposen auki ja kävelin pikkuruinen Polaris perässäni sisään.

Olin tottunut hoitamaan vain isoja hevosia, joten tämä oli kivaa vaihtelua. Hain orin harjapakin sille kuuluvalta paikalta, avasin sen ja aloin valkata sopivaa harjaa. Onpa pikkuponia hassu harjata, kun pitää kumartua hiukan eteen ja alas jotta saa kaiken varmasti puhtaaksi. Nappasin kaviokoukun käteeni ja hymyilin nähdessäni ponin ihanan sirot kaviota, eipä niissä juuri mitään puhdistettavaa ollut, joten jatkoin harjan selvityksellä. Suhautin siihen vähän selvitys ainettakin. Polaris seisoskeli tomeran ja hereillä olevan näköisenä käytävällä ja nautti hoidostani. Ohitsemme käveli hevonen jos toinenkin ja poika hörähti näille iloiset tervehdykset. Lopuksi letitin sen harjan vielä nätisti, lisäten kivoja sateenkaaren värisiä pompuloita ja pyöräytin sen päivän päätteeksi karsinaan. Sinne se jäi mutustamaan heiniään.

Hiprakan Rähinä "Riina"

Päiväkirjamerkintä - 238 sanaa.

Tänään oli kaunis päivä tähän vuodenaikaan nähden, puiden lehdet olivat jo alkaneet kellastua hyvää vauhtia. Kävelin kohti Riinaa, todella kaunista suomenhevos tammaa joka odotteli minua jo portilla. Se hirnahti hiljaisen tervehdyksen ja haisteli kättäni. Sujautin riimun päähän ja kävelimme portista ulos. Tamma käyttäytyi erinomaisesti, se vaikutti rauhalliselta ja todella ystävälliseltä. Riina käveli takanani, mutta ei antanut minun unohtaa olemassa oloaan, vaan painoi turpansa välillä selkääni vasten. Hymyilin ja rapsutin sitä. Tuuli tuiversi ja sai puut humisemaan, mutta se ei hevosta hetkauttanut. Tulimme sisälle talliin, siellä tuoksui tuore heinä. Kiinnitin tamman molemmin puolin käytävää ja lähdin hakemaan harja pakkia. Nappasin tullessani kasasta pienen tupon heinää, jonka annoin tammalle palatessani. Siinä Riinan harjaa selvittäessäni, havahduin vähän väliä ajatuksistani. Tamma oli niin häkellyttävän kaunis ja harja uniikin värinen. Tiesin kyllä väristä, mutten ollut koskaan nähnyt sellaista livenä. Harmahtava tyvestä, mutta loppua kohden vaaleneva. Harjasin tammaa suurin pyörivin liikkein, se ei ollut sotkenut itseään tarhassa juuri ollenkaan, joten mitään erikois harjoja ei tällä kertaa tarvittu. Kävin jokaisen kohdan tarkasti läpi, kunnes pään kohdalla vaihdoin pienempään harjaan ja yritin olla todella varovainen. Tamma nimittäin hieman arasteli pään harjausta. Sain siitäkin kuitenkin kaiken lian pois ja otsatukan selväksi. Itse häntä sen sijaan tuotti hieman vaikeuksia. Sieltä löytyi sykerö jos toinenkin, mutta ei aikaakaan kun sekin oli selvä. Nappasin pakista vielä kaviokoukun, hevonen antoi minun puhdistaa jalat rauhassa, joten jälki oli hyvää. Yksikään pikkukivi ei sinne saanut jäädä. Lopuksi pyöräytin tamman karsinaansa odottamaan seuraavaa vierailijaa.

Palkkasoturi HUI "Pommi"

Päiväkirjamerkintä - 209 sanaa.

Kävelin reippain askelin kohti viimeistä ja syrjäisintä tarhaa. Siellä se seisoi, Pommi. Tuo jykevä suomenhevos ori, jolle olin tänään tullut pitämään seuraa. Olin ajatellut pientä retkeä lähi metsään, mutta ensin olisi hoidettava hevonen siistiksi. Hieman sillä näytti olevan kuraa takasissa, maa oli mennyt sateesta vellille ja poika ottanut siinä muutamia juoksu askelia. Pommi ei tullut portille, vaan lähdin sitä hakemaan. Saavuin sen vierelle käsi tuttavallisesti ojossa. Hieman se nuuhkaisi ja antoi katseen "laita vaan se riimu nii mennää". Joten tein työtä käskettyä ja sujautin orille riimun. Tallissa se oli helppo ja seisoi tyytyväisen näköisesti juuri siinä kohdassa, mihin oli pysähtynyt, koko hoidon ajan. Sympaattinen poika.Irrotin orin käytävältä ja lähdimme kohti metsä polkua. Pommi käveli vierelläni reippaasti, muttei yhtään hermostuneesti. Hengittelin rauhassa viileää ilmaa, ja kuuntelin orin rouskutusta. Kyllä, olin huomannut sen repivän kaikki reittimme varrella töröttävät heinän korret, puunlehdet ja puskat evääksi. Tulimme siihen pisteeseen, että oli aika kääntyä takaisin kotia kohti. Taputin oria, se oli käyttäytynyt niin hyvin, narun hetkellisistä nykimisistä huolimatta. Sitä oli ilo katseella, väritys oli kaunis ja kiilsi auringossa. Hetken päästä talli jo näkyikin, poika taisi vaistota sen, koska nopeutti askeleitaan. Kohta seisoimme tarhan ovella, irrotin päitset ja Pommi lähti ravilla kiertämään tarhaa, ei aikaakaan kun nuo vasta puhdistetut jalat olisivat taas peittyneet kuraan.

Aelwen Ceril

Päiväkirjamerkintä - 207 sanaa.

Ceril, tuo poni joka nyt hörisi käytävällä isoon ääneen. Matala ja tumma ääni sai ohikulkijat hymyyn. Erittäin kaunis poni, ei voi muuta sanoa. Liian pieni kuitenkin minun ratsastettavaksi, joten tänään mentäisiin hieman askellaji vaihdoksia liinassa. Selvitin tamman kaunista harjaa, kampa soljui sen läpi kuin vettä vaan, ei siinä mitään selvitettävää oikeastaan edes ollut. Hymyilin itsekseni, kun puhdistin niitä, niin pieniä ja siroja kavioita. Olin tottunut suuriin suomenhevosiin ja muihin iso kokoisempiin ratsuihin. Tamma oli koko hoidon ajan nätisti, kerran se kuopaisi betoni lattiaa etu kaviollaan, mutta lopetti heti saatuaan minulta kasan otsa rapsutuksia. Se oli niin ylvään ja suorastaan mahtipontisen näköinen, mutta samalla niin suloinen ja ihana. Nappasin tallin varustehuoneesta käteeni juoksutus liinan, jonka naksautin kiinni tamman päitsiin. Kävelimme ensin yhdessä vierekkäin kenttää ympäri, noin viisi kertaa, kunnes pyöräytin tamman liinassa ympyrälle. Annoin sen ensin vielä kävellä hetken, ennekuin pyysin ravia. Ceril suorastaan rynnisti eteenpäin, nostellen siroja jalkojaan korkealle ilmaan. Olihan se hieno näky, mutta nyt kuitenkin olisi hieman himmattava tahtia. Tamma rauhoittui hetken kuluttua ja ravi alkoi näyttää jo paljon rennommalta. Loppuun otimme vielä muutamia kierroksia laukkaa, jotta saatiin kunnolla hiki pintaan. Hevonen hieman puuskutti, joten otin sen loppu käynneille ja juttelin mukavia vielä hetken kenttää kiertäessämme. Mahtava poni, jolla on varmasti myös todella mukava ratsastaa.